Mielenkiintoa läpikulkutiloihin

Monesti läpikulkutilojen esim. aulatilojen, portaikkojen ja käytävien sisustukset jäävät vähemmälle huomiolle, kun niitä ei koeta niin tärkeiksi kuin tilat joilla on selvä käyttötarkoitus (keittiö, olohuone jne.). Vaikka läpikulkutiloissa ei varsinaisesti oleilla, niiden läpi kävellään kenties kymmeniä kertoja päivässä, siksi niitä ei saisi unohtaa. 

 

 

 

Läpikulkutilojen seinäpinnoissa on kuitenkin paljon potentiaalia sillä niitä voi hyödyntää mm. esittellämällä vaikka mitä kodin vähemmän ja enemmän arvokkaita esineitä, valokuvia, tauluja, keräilyn kohteita, you name it. Valitsemalla hauskat seinäpinnat ja hyvän katseenvangitsijan, saa tylsästäkin tilasta mielenkiintoisen osan kodin sisustusta. Enemmän kuvia ja yksityiskohtia voit katsoa täältä.

 

Näkymä olohuoneesta yläkerran aulaan.

Koko aulatilan suunnittelu lähti liikkeelle puuveistoksesta, jonka halusin tuoda mahdollisimman hyvin esille. Niinpä tumma taulu sai pohjakseen valkeaksi rapatun tiiliseinän. Sivuseinät sen sijaan tapetoitiin tumman ruskeaksi. Tilassa on siten voimakkaita kontrasteja, mutta se tuntuu silti rauhalliselta ja jäsennellyltä tilalta. Yläkerran aulasta johtaa viisi oviaukkoa eri huoneisiin sekä alakertaan johtava portaikko. Liikennettä siis riittää.

 

Valaistuksen suunnittelu on erittäin tärkeää varsinkin tiloissa joihin ei pääse runsaasti luonnonvaloa. Laskin että meidän yläkerran aulatilassa on yhteensä kuusi valaisinta, neljä kattovalaisinta, pöytävalaisin ja yksi kohdevalo. Valolla saa myös ohjattua katsetta haluamiinsa yksityiskohtiin.

 

Riippuvia 70-luvun kattovalaisimia nimitän mehiläispesiksi. Ne jäivät huoneiston edellisiltä asukkailta, enkä ensin välittänyt niistä erityisemmin. Aikani niitä katseltuani miellyin kuitenkin niiden tuottamaan valoon ja siihen että ne henkivät talon valmistumisen aikakautta. Valaisinpari sai kun saikin jäädä paikoilleen, enkä missään nimessä haluaisi enää vaihtaa niitä. Ehkäpä ne jäävät asunnon "perinnöksi" aikanaan myös uusille asukkaille...

 

 

 

 

Valkoinen kunnostettu antiikkipöytä toimii tilan laskutasona. Sen kaverina on vanha jakkara, jonka jalat ovat vihertävät. Kaikesta päätellen isoisäni on ollut suhteellisen vauhdikas maalari, onneksi minä taidan olla ainakin hitusen kärsivällisempää laatua...

 

 

 

 

 

 

Asetelmilla persoonallisuutta tilan ilmeeseen

Aula-, eteis- ym. läpikulkutilojen sisustukseen saa paljon mielenkiintoa erilaisilla asetelmilla ja yksityiskohdilla. Suosin itse vanhan ja uuden tavaran yhdistelemistä jolloin syntyy persoonallinen kokonaisuus.

 

 

Tämän tilan fokuspiste on puuveistos (kuvassa alla). Kaikki muu sovitettiin tilaan tämän taulun ympärille. Yläkerran aulassa on loppuen lopuksi kaikenlaista esineistöä, mutta ilme säilyy yhtenäisenä ja harmonisena kun niitä kaikkia yhdistää jokin tekijä.

 

 

Kaikissa aulatilan asetelmissa ja sisustusesineissä toistuu veistoksen puu ja sen sivuilla riippuvien "mehiläispesien" lämmin kuparin/kullan väri. Ilmettä on myös raikastettu valkoisilla valaisimilla ja kalusteilla.

 

 

 

Valkoisella antiikkipöydällä on retro puuvati jättikäpyineen, mummin ulkomailta tuoma posliinipurkki ja Lene Bjerren pöytävalaisin.

 

 

 

 

Vanhat valokuvat ja kunniakirjat löysivät paikkansa alakertaan vievästä portaikosta.

 

 

 

Kirjahyllyn päällä on kaksi vanhaa ompelukonetta.